huhtikuussa 2011
Ystävät kohtaavat
Luottakaa aina Jumalaan, tuokaa hänen eteensä kaikki mikä sydäntänne painaa! Jumala on turvamme. Psa. 62:9
En sano teitä enää palvelijoiksi, sillä palvelija ei tunne isäntänsä aikeita. Minä sanon teitä ystävikseni, olenhan saattanut teidän tietoonne kaiken, minkä olen Isältäni kuullut. Joh. 15:15
Ajaessani eräänä päivänä autolla kotiin olin levoton ja täynnä huolia. En ollut pystynyt purkamaan sydäntäni moneen päivään Jumalalle. Olin nukkunut huonosti useita öitä. Ennen koti pihaa sydämeeni laskeutui ajatus: ystävät kohtaavat. Sisälle mentyäni avasin tietokoneeni ja kirjoitin Raamattu -ohjelmaani sanat: ” tuokaa hänen eteensä kaikki mikä sydäntänne painaa”. Ohjelma toi eteeni Psalmin 62.
Jumala on tuonut tämän psalmin mieleeni useita kertoja tämän kevään aikana. Sydäntäni on painanut edessämme olevat haasteet ja tämä on pakottanut kääntymään jatkuvasti Jumalan puoleen. Olen rukouksessa kysellyt, mikä on päiväkodin tulevaisuus ja miten siihen liittyvät muutokset vaikuttavat seurakunnan talouteen.
Evankeliumi tekstissä Johanneksen (15:15) mukaan Jeesus kutsuu meitä hänen ystävikseen ja ystävät saavat tietää, mitä Isä on tekemässä. Tässä Jeesus puhuu ystävyyssuhteesta Jumalan kanssa. Ystävyyteen kuuluu vuorovaikutus eli ystävyys on kahdensuuntaista. Uskon, että psalmi 62 kertoo tämänkaltaisesta ystävyydestä Jumalan kanssa.
Ystävälle jaamme sydämemme hädän ja tarpeemme ja tulemme kuulluksi. Me saamme olla Jumalan ystäviä! Psalmi 62 on juuri tällaista sydämen rukousta Jumalan kanssa. Tällaisen ystävyysrukouksen hedelmä on rauhan ja luottamuksen palautuminen suhteeseen:
6. Hiljene, sieluni, Jumalan edessä! Hän antaa minulle toivon.
7. Hän on kallio, hän on minun pelastukseni, hän on linnani, minä en horju.
8. Jumalassa on pelastukseni ja kunniani. Hän on luja kallio, hänessä on turvani
Daavid kuvaa myös ihmisen uskon kamppailua: ” Ihmisiin ei ole luottamista, he ovat vain tuulenhenkäys. Vaakakupissa he eivät paljon paina, kaikki he ovat tyhjää ilmaa (10.)”. Uskomme Jumalaan vahvistuu, jos katsomme Jumalaan, mutta heikkenee, kun katsomme vain ihmisiin. Psalmi kuvaa heikkoa uskoa levottomuutena ja toivon menettämisenä ja taas vahvan uskon merkkeinä ovat toivo ja turvallisuus Jumalassa.
Vielä jakeessa 11 kerrotaan, miten ihminen luottaa omaan valtaansa (väkivaltaan) ja rahaan. Raamattu varoittaa meitä kiinnittämästä sydäntämme näihin asioihin, mutta kehottaa meitä kiinnittämään sydämemme Jumalaan uudelleen ja uudelleen. Seuraavassa jakeessa Daavid sanoo: ”Jumalan on valta”. Tämä on edelleen paras syy luottaa ja turvata Jumalaan.
On mahtavaa huomata Jumalan Isän rakkaus! Hän haluaa käyttää valtaansa meidän parhaaksemme. Hän on meidän puolellamme! Jumala haluaa ystävyyttä, joka on kahdensuuntaista. Hän jakaa sydämensä sanansa kautta meille ja me jaamme sydämemme hänelle rukouksessa.
Henry